Soundi nro 07/1995 teksti Merja Asikainen "Sugarcubesin hajottua muutama..." Sugarcubesin hajottua muutama vuosi sitten Björk on pärjännyt omillaan. Soololevy Debut on myynyt maailmanlaajuisesti kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Uunituore albumi Post jatkaa epätavallisten musiikkielementtien yhdistelyä tarjoten taas björkmäisen keitoksen. Keväisenä päivänä Björk saapui Tukholman maaseudulle sijaitsevaan kartanoon kainalossaan iso kassi. Pikkuruinen sirkeäsilmä Björk Gudmundsdottir, 29, oli puhetuulella. - En tiedä, kuinka laulu kirjoitetaan enkä sitä halua tietääkään. Joka kerran biisi syntyy erilaisella metodilla. Pidän siitä, ettei ole ennalta-arvattavia instrumentteja, joilla laulu toteutetaan, vaan joka kerran on löydettävä eri tapa. Olen juuri noin viaton laulunkirjoittamisen suhteen. Se on minulle yhtä suuri mysteeri kuin on aina ollut, mutta silti olen toki harjaantunut ajan oloon joihinkin asioihin. - Minussa on aivan kuin kaksi eri puolta. Lauluntekijä ja hänen managerinsa, joka hoitaa asioiden käytännöllisen puolen. Vaikka itse sanonkin, niin käytännön organisointi sujuu minulta todella hyvin. Tiedän miten löytää viisi viulistia ja saada heidät tekemään mitä haluan. Minulla on vakiintuneita hyviä työsuhteita niin muusikkoihin kuin studioväkeenkin. Hallitsen studiotyöskentelyn entistä paremmin, joten tiedän lähes suoralta kädeltä, kuinka haluamani asiat voi toteuttaa. Joten käytännön asiat sujuvat. Mutta se toinen puoleni on tavallaan paljon tärkeämpi. Luovempi puoleni, joka kirjoittaa laulut, on edelleen sama imbesilli kuin on aina ollutkin. Fiksumpi minäni tietää aina kaiken ja pyrkii hallitsemaan asioita. Se kehoittaa menemään maalle pianon kanssa, koska sillä tavalla voi saada tehdyksi paljon lauluja. Mutta toinen puoleni vain istuu siellä pianon ääressä kaivellen nenäänsä ja itseään rapsutellen tai hankkiutuu humalaan. Oikeastaan typerämpi puoleni tietää paremmin: ei itseään voi ohjailla musiikinteossa. Pitää olla siinä mielentilassa, missä on. Jos sen hyväksyy ja on tuolla tapaa kosketuksissa itseensä, voi aina tehdä biisin siitä, miltä tuntuu. - Saan ehkä tämän kaiken kuulostamaan hyvin järjestelmälliseltä ja yksinkertaiselta, mutta tietenkään se ei ole sitä käytännössä. Minulla on täällä eräs teksti, josta pidän kovasti... Björk kaivelee laukustaan esiin kirjan, jota selailee. - Tämä on pitkä juttu, mutta sen ydin on: vaaditaan rohkeutta olla tyhmä, mutta se on tärkeää. Laulajattarella oli uutta levyään valmistellessaan viitisenkymmentä lauluideaa, joista hän teki parikymmentä biisiä. - Valitsin niistä levylle yksitoista. Ei parhaita lauluja vaan yksitoista kappaletta, jotka muodostavat yhtenäisimmän kokonaisuuden. Joten olen julkaisemassa toisen albumin lokakuussa. Melkoisen tiivis tahti. Mitä levy-yhtiö meinaa moisesta? - He eivät vielä tiedä asiasta. He luulevat tuon levyn olevan remix- versio Postista. Ennen pitkää heille tulee selviämään, että se sisältääkin uusia biisejä, Björk kihertää naurua. Björkin tiedetään pitävän tiukasti ohjaksia käsissään uransa suhteen. Maininta, kaikenkattavasta hallitsemisenhalusta saa Björkin papattamaan pikkutytön äänellään entistä vuolaammin. - Minulla on täydellinen artistinen kontrolli. Levyni julkaistaan vasta kun olen itse täysin tyytyväinen. Kukaan ei tiedä, millainen levy on ennen kuin annan heille valmiin nauhan. Sama pätee videoihin, valokuviin ja kaikkeen. Toisaalta olen tarpeeksi vanha ymmärtääkseni, että kontrolli on vain sana, Asioiden hallitseminen on pelkkää illuusiota. - Lähestyn asiaa pitkälti kuin äiti. Tiedän tämän olevan kyllästyttävä vertaus, mutta samalla myös paras tapa kuvailla asiaa: lauluni ovat lapsiani, joista olen vastuussa. Ei lasta voi vain synnyttää ja jättää sitten oman onnensa nojaan. Lapsen koulutuksesta on huolehdittava, hänen luonteenpiirteitään kehitettävä ja opetettava häntä, kunnes hän pärjää omin voimin. Samalla tavalla huolehdin lauluistani. Annan niille kaikkeni ja olen valmis taistelemaan niiden puolesta. Äitinä tiedän, mitä lapsi tarvitsee. Istun viiden lakimiehen kanssa samassa huoneessa vaikka koko päivän riitelemässä kunnes menetän puhekykyni, kunhan lauluni saavat oikeanlaista kohtelua. Vaistoni kertoo minulle, mitä lauluni vaativat. Sillä tapaa minä kontrolloin. En kutsu sitä hallitsemiseksi vaan suojelemiseksi. En määräile muita eivätkä he minua vaan teemme töitä yhdessä. Olen ystävieni ympäröimä. Managerini kanssa olen tehnyt yhteistyötä 12 vuotta ja levyjeni kansisuunnittelijan olen tuntenut kahdeksan vuotta. En saa minkäänlaista henkistä tyydytystä muiden pomottamisesta. Jos muut tekisivät vain mitä käsken, kaikki olisi ennalta-arvattavaa. He eivät ikinä yllättäisi minua ja minähän olen suuri yllätysten rakastaja! - Olen tehnyt musiikkia 11-vuotiaasta. Olen aina tehnyt töitä muiden kanssa. Tulen punkin parista, jossa vallitsi ryhmähenki. Me teimme itse julisteemme ja toimimme omina managereinamme ja lakimiehinämme. Ei siksi, että olisimme olleet kontrollinhaluisia vaan koska uskoimme, että on oltava omavarainen. Kaiken voi tehdä ilman vallassa olevaa systeemiä. Ei levyjenjulkaisu kovin vaikea juttu ole. - Koska tein aina yhteistyötä muiden kanssa, tunsin toteuttavani muiden visioita. Sugarcubesin aikaan kirjoitin sanoituksia yhteisistä mielenliikkeistä enkä suinkaan siitä, millainen itse olin pohjimmiltani. Olen tehnyt paljon kokeiluja erilaisten bändien kanssa, mutta silti olen aina toteuttanut muiden näkemyksiä. Olin aivan kauhuissani tajutessani asian 25-vuotiaana. Minun oli ryhdyttävä toteuttamaan omaa juttuani pohjaten omiin visioihini. Björk myöntää soolouralle lähdön mietityttäneen. - Ei bändin lopettaminen pelottanut minua, mutta yksin olo pelotti. Ei siksi, ettenkö olisi uskonut pärjääväni, mutta sooloilu tuntui kovin yksinäiseltä puuhalta. Olen sosiaalinen tyyppi, rakastan ihmisiä ja heidän kanssaan yhteydessä olemista. Silti olen aina eronnut bändeistäni sillä hetkellä, kun ne eivät enää ole olleet hedelmällisiä. Sellainen asiantila ei ole kenenkään vika. Tilanne on hyväksyttävä. Useimmat ovat erittäin hyviä aloittamaan asioita. He osaavat käynnistää ja viedä huippuunsa juttuja, mutta suurin osa ei taida asioitten lopettamista. Se on minullekin vaikeaa. Jos omaa riittävästi rohkeutta halutakseen elää täydesti, on opittava saattamaan asiat loppuun. Yritän opetella olemaan rohkea osatakseni sanoa: olemme saavuttaneet tämän jutun kliimaksin, joten lopetetaan. Se saattaa tällä hetkellä olla kyynelten paikka, mutta kymmenen vuoden päästä taaksepäin katsottaessa huomaa, että näin oli hyvä. Toinen asia, jota Björk opettelee, on suuttuminen. - Koen vihaisena olon hyvin hankalana. Suutun ehkä kerran viidessä vuodessa, mutta teenkin sen sitten kunnolla. En sano mitään, mutta kiristelen hampaitani. Puren hampaita yhteen niin kovaa, että alkaa valua verta. Yritän oppia suuttumaan niin, etten ole typerä sen tapahtuessa. - Jos teen virheen ja joku huomauttaa siitä minulle, olen hyvin kiitollinen ja korjaan mokan. Joten kai minunkin pitäisi osata huomauttaa muille heidän virheistään. Se on kyllä vaikeaa. Kaikesta ei kuitenkaan voi ottaa syytä omille niskoilleen. Jos kuvaaja unohtaa tarkentaa kuvatessaan ja kallista studioaikaa kuluu hukkaan, kai siitä pitäisi olla vihainen, Björk pohtii. Useimmat biisinsä Björk sanoo kirjoittavansa ollessaan onnellinen. - Ollessani onnellinen luotan intuitioon, vaistoihin, ilmapiiriin, tunteisiin. Silloin päästän irti kontrollista ja olen riittävän urhea ollakseni hölmö. Silloin syntyy biisejä. Kun kaikki menee pieleen ja kurjasti, minusta tulee hyvin näppärä. Hengissäselviämiskykyni, Indiana Jones-puoleni putkahtaa esiin. Silloin olen järjestelmällinen ja hallitseva. Uudella levyllään Björk tekee yhteistyötä Nellee Hooperin, Graham Masseyn, Howie Bernsteinin ja Trickyn kanssa. Erityisen innoissaan Björk kertoilee koko ajan jatkuvasta musiikinteosta Trickyn kanssa. - Tapasin hänet joulun alla muutamaan otteeseen jossain klubeilla. Sitten lähdin jouluksi Islantiin tarkoituksena viipya siellä kuukausi lomaillen. Kahden viikon kuluttua olin tavannut kaikki perheejäseneni ja ystävät. Olin kiipeillyt laavakentillä, nähnyt jäätyneen vuoristovesiputouksen, kylpenyt kuumassa lähteessä, kiertänyt diskot ja taidenäyttelyt. Alkoi kyllästyttää, joten soitin Trickylle: sanoit haluavasi tehdä musiikkia kanssani. Nyt saat todistaa, ettei kyse ollut pelkästään humalaisen horinoista. Useinhan sitä puhutaan kännispäissä yhteistyöstä, muttei noista päätöksistä 90 prosenttisesti tule mitään. Eivät humalassa sovitut jutut merkitse mitään, kyllähän se tiedetään. - Mutta Tricky tuli Islantiin heti vuoden vaihduttua. Kolmessa päivässä kirjoitimme Headphones- ja Enjoy-kappaleet. Sen jälkeen olemme tehneet biisejä edelleen yhdessä. tuntuu siltä, että paras laulumme on yhä kirjoittamatta. Suhteemme ei ole vielä saavuttanut huippuaan. Minkä luonteenpiirteidensä Björk uskoo auttaneen itseään musiikin saralla menestymiseen? - On hyvin houkuttelevaa vastata uteliaisuus, mutta samanaikaisesti olen aina ollut hyvin vaativainen. Minut kasvattivat hipit kuten äitini. Toisaalta isovanhempani ja isäni perhe olivat erittäin konservatiivisia, joten minulla oli erilaisia puolia itsessäni, jotka olivat vallalla eri tilanteissa. Olen aina vaatinut itseltäni kaikenlaista, en ole ikinä kieltänyt mitään puolta itsessäni. Halua olla typerä, haluan olla älykäs, haluan olla haavoittuvainen ja vahva, feminiininen ja maskuliininen, vanha ja nuori, ruma ja kaunis, järjestelmällinen ja täysi sekasotku. Itseään on vaikeaa kuvailla yhdellä sanalla. Vaatimalla vaadin olla kaikkea.