Sonera Plaza - Ellit ??.??.2000 Teksti Maarit Laurento "Dancer in the Dark" Lars von Trierin, Björkin ja Catherine Deneuven vaikuttava elokuva vie katsojan astrologisesti Neptunuksen aihepiiriin. Riipaisevan kaunis elokuva kertoo pienestä suuresta ihmisestä, Selmasta (Björk), joka uhrautuu poikansa vuoksi. Hän ei ole kertonut pienelle pojalleen, Genelle, että tämä sairastaa perinnöllistä silmäsairautta, joka lopulta johtaa sokeutumiseen kuten hänellä itsellään. Selma kykenee salaamaan oman sokeutensa jopa lähimmiltä ystäviltäänkin, eikä kukaan muutenkaan tiedä hänestä kovinkaan paljon. Hän on sepittänyt itselleen menneisyyden, sellaisen, joka tuntuu hyvältä ja johon on hyvä uskoa. Selma on muuttanut Tsekkoslovakiasta poikansa kanssa unelmiensa satumaahan, Yhdysvaltoihin, missä hänen mukaansa kaikki on mahdollista, myös se, että hänen poikansa silmät leikataan eikä tämän tarvitse kulkea loppuelämäänsä sokeana. Siksi Selma tekee yli- ja lisätöitä sekä säästää vähistä tuloistaan kaiken liikenevän ja pistää rahat talteen piilopaikkaan. Ihan pian hänellä on vaaditut dollarit silmäleikkausta varten. Mutta sitä ennen tulee mutka matkaan. Naapurissa asuva poliisipariskunta vuokraa Selmalle ja Genelle pikkumökkiä. Bill-poliisi ei uskalla kertoa vaimolleen, ettei heillä vaimon oletuksesta huolimatta olekaan rahaa kuin roskaa ja että vaimo ei voisikaan tuhlata mennen tullen ja palatessa. Rahan holtiton käyttö vie kuin viekin poliisin perikatoon, mutta hän ei halua kertoa tätä vaimolleen. Sen sijaan Bill tekee sen, mitä kukaan ei usko. Hän käyttää hyväkseen Selman sokeutta ja varastaa tämän rahat sen jälkeen, kun Selma Billiä lohduttaakseen kertoo salaisuutensa rahoista ja sokeudesta. Selman silmäleikkausrahoilla vaimo saa jälleen ostettua uuden sohvan! Tästä seuraa surrealistinen sekasotku, joka ei pääty hyvin. Selma on neptunikko. Hän on se keijukainen, luonnonlapsi ja hyväntekijä, joka ei halua pahaa kärpäsellekään. Hän elää hetken kerrallaan, hyppää elämän virtaan eikä halua nähdä maailmassa mitään pahaa. Elokuvassa Selmaa esittävä Björk on kuin suoraan sadusta, fantasiahahmo, joka törmää raakaan todellisuuteen. Selma työskentelee tehtaassa, jonka puuduttavaa rutiinia hän pakenee unelmien ja visioiden maailmaan. Hän kuvittelee olevansa musikaalin päätähti ja laulavansa suoraan ihmisten sydämiin - kuten hän elokuvassa kirkkaalla, voimakkaalla ja sopivassa suhteessa rikotulla äänellään tekeekin. "Musikaalissa ei koskaan tapahdu mitään kamalaa" Selma sanoo ja kertoo lähtevänsä elokuvistakin toiseksi viimeisen laulun soidessa, koska hän haluaa musiikin ja elokuvan kauneuden jatkuvan, jatkuvan ja jatkuvan. Neptunikon hyväntahtoisuutta voidaan kuitenkin kovassa maailmassa käyttää hyväksi, kuten elokuvan Bill tekee. Billin pelot ja itsekkäät pyrkimykset leviävät räikeän banaaleina valkokankaalle, mutta tuloksena rivosta henkisestä väkivallasta ei voi olla muu kuin tuho. Siinä mielessä pelko saa palkkansa. Mutta maahanmuuttajaa, Selmaa, ei uskota, hänen motiivinsa poljetaan maahan eikä hänen mykällä näkemyksellään ole mitään arvoa. Selma joutuu maksamaan hyvyydestään korkean hinnan. Kaikesta huolimatta hän pääsee tavoitteeseensa, vaikka ratkaisu ei ole lähelläkään sitä, minkä hän ansaitsee. Miksi hyvät aina kärsivät?