Savon Sanomat  02.11.2000

Teksti Sami Vainio


Björk: "SelmaSongs" (Polydor)


Vuosituhannen toistaiseksi merkittävimmän elokuvan Dancer in the Dark 
musiikintekijä osoitti kykynsä myös pääosan esittäjänä.

SelmaSongs laventaa Björkin huikeaa lajivalikoimaa entisestään, tällä 
kertaa sulauttamalla moderneja tanssirytmejä perinteisen kirkasotsaisiin 
musikaalisävellyksiin.

Ohjaaja Lars von Trierin järisyttävässä visiossa Björkin laulut joutuvat 
alistumaan kokonaisuudelle. Elokuvassa ne toimivat etäännyttävinä 
keitaina, joissa irtaannutaan arkitodellisuuden julmuuksista musikaalien 
satumaahan. Tehtaan taonta, kiskojen kolina ja voimistelusalin lattian 
kitka muistuttavat kuitenkin tuolla ulkona odottavasta raakalaisten 
yhteisöstä.

Selma tuo lisävalaisua Björkin salaperäiseen persoonaan, sillä tämä 
vastaa yksi yhteen islantilaistähden julkisuuskuvaa. Selma on von 
Trierin stereotyyppi, hieman yksinkertainen luonnonlapsi sydän puhdasta 
kultaa, mutta kohtalokkaalla tavalla sulkeutunut. 

SelmaSongs palauttaa elävästi mieliin elokuvan hirmuteot, mutta se 
toimii myös itsenäisenä taideteoksena. Kun New Worldin säkeet 
irtaantuvat maasta, voi kuulla enkelikuoron korkeuksissa tervehtivän 
puhtaanvalkeaa tulokasta.