Rumba  nro 16/1998

Teksti Antti Karisalmi

arvio 5/10


Sugarcubes
A Collection. "The Great Crossover Potential"
Mother / PolyGram


Viime vuosikymmenen lopulla epämääräinen islantilaisryhmä Sugarcubes 
vaikutti britteihin ja koko vaihtoehtopopmaailmaan läpimurtosinglellään 
Birthday ja jäänraikkaalla ja alkuperäisen kauniilla laulusolistillaan 
nimeltä Björk. Bändi vakuutti ja hämmästytti aikaansa seuraavaa 
popkansaa kolmella omannäköisellä albumillaan Life's Too Good; Here 
Today, Tomorrow, Next Week ja Stick Around For Joy, joiden 
persoonallinen soitanta, kokeilevakin äänimaailma ja ennen kaikkea 
laadukkaat popmelodiat ja Björkin hypnoottinen lauluääni tehoavat 
vieläkin aikansa hengen mukaisuudestaan huolimatta. Sugarcubes-kokoelma 
The Great Crossover Potential toisaalta muistuttaa niistä rasittavista 
elementeistä, joita yhtye piinaavimmillaan oli pullollaan ja jotka 
saivat aikanaan bändin tuotannon vajoamaan puoliunholaan.

Kymmenen vuotta Sugarcubesin esikoislevyn nousemisesta brittilistoille 
tämän reykjavikilaispoppoon hiteissä on yhä voimaa ja koukkuja runsain 
mitoin. Mm. kierosti soljuva Birthday, hassun energinen Motorcrash, 
kaunis Regina ja haukahteleva Chihuahua esittelevät yhtyeen 
kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta oivallisesti. Jostain syystä 
sokeripalojen repertuaariin on kuulunut myös ärsyttäminen, mikä on 
helppo unohtaa suitsutettaessa Björkin taitavuutta ja omaperäistä 
äänenkäyttöä. Bändin kakkossolistin, Einar Örnin, kuuluminen yhtyeeseen 
on aina herättänyt minussa kummastusta ja nyt kokoelman kappaleita 
kuunnellessani tämän avantgarde-rap-artistin hoilotus ja mekastaminen 
trumpetilla saa lihakset kouristelemaan; kaverihan pilaa estottomasti 
hienot sävellykset! 80-luvun sointimaailma on helppo antaa anteeksi, 
mutta Einarista en ole ikinä pitänyt ja tänään pidän vielä vähemmän.