Länsi-Savo ??.??.2000 Teksti Ari Tiippana arvio 4½/5 "Dancer in the Dark" Pimenevän illan tanssi Islantilaisesta Ice Cubes-yhtyeestä menestyksekkäälle soolouralle lähtenyt laulaja Björk (Gudmundsdottir) tekee häkellyttävän roolityön Lars von Trierin ohjaamassa, vaikuttavassa elokuvassa Dancer in the Dark. Vaikka Brörk ehti jo pokata Kultaisen Palmun Cannesin elokuvajuhlilla parhaasta naispääosasta, tämä tinkimättömästi omaa, kokeilevaa linjaansa vetävä islantilaismenninkäinen haluaa jatkaa uraansa laulajana. Omien sanojensa mukaan Dancer in the Dark on hänen ensimmäinen ja viimeinen elokuvaroolinsa. Jos Björk todella on näin päättänyt, hänen sanansa myös pitää. Sääli, jos näin käy, sillä Björkin eläytymiskyky on ainutlaatuinen ja rooli vetoaa varmasti etenkin naiskatsojiin. Tanskalainen Lars von Trier on aikaisemmin hätkähdyttänyt, paitsi julkistamalla nk. dogma-sääntönsä, elokuvillaan Breaking the Waves - aallonmurtaja (1996) ja dogma-elokuvalla Idiootit (1998). Dancer in the Dark-elokuvassa hän vastaa luonnollisesti myös käsikirjoituksesta ja kuvauksesta. von Trier on sijoittanut tämänkertaisen elokuvansa tapahtumapaikat Yhdysvaltoihin. Pienessä köyhässä tehdasyhdyskunnassa eletään ilmeisesti 1950-lukua. Björk esittää elokuvassa silloisesta Tsekkoslovakiasta Amerikkaan paremman elämän toivossa muuttanutta Selmaa, joka yrittää pienellä palkalla kitkuttaa pojalleen rahoja silmäleikkaukseen. Tauti on perinnöllistä, sillä Selmakin on sokeutumassa. Hän asuu hiukan toisella kymmenellä olevan poikansa kanssa pikkukylän poliisin Billin (David Morse) ja tämän vaimon pihapiirissä pikkuisessa mökissä, lähellä junarataa. Ulkoisesti kaikki näyttää olevan alussa hyvin. Poliisi vaimoineen on ystävällinen, elämään positiivisesti suhtautuvalla Selmalla on tehtaalla hyvä ystävä Kathy (tehtaannaisenakin upea Catherine Deneuve), joka auttelee pyyteettömästi huomattuaan asioiden oikean laidan. Peter Stormare esittää hyväntahtoista, Selmaan ihastunutta miestä, joka jaksaa sinnikkäästi tarjota kyytiä tehtaan portilla. Selma rakastaa musikaaleja, hän ja Kathy käyvät iltaisin joko katsomassa musikaalielokuvia tai harrastajateatterin musikaaliharjoituksissa. Kaikki on kuitenkin harhaa. Bill ei uskalla kertoa vaimolleen, että he ovat jo kauan sitten eläneet yli varojensa. Paheneva taloudellinen tilanne, umpikuja ja Selman vahingossa paljastama säästöjen kätköpaikka on vain paradoksaalinen ruutitynnyri, joka odottaa sopivaa tilaisuutta, kipinää. Alussa elokuvaa katselee lievän hämmennyksen vallassa. Salakavalasti Trierin mitä arkisin kerronta saa katsojan koukkuunsa. Sattuma kuljettaa tapahtumia ja ohjaaja katsojaa kuin tahtomatonta pässiä narussa. Sen taidon von Trier osaa. Realistisen kerronnan katkaisevat tanssinumerot kuten parisen vuotta sitten edesmenneen Dennis Potterin tv-sarjoissa (mm. Laulava salapoliisi, Pennejä taivaasta). Paljolti lyömäsoitinten rytmiin perustuvat tanssi- ja laulukohtaukset luovat rankkaa kontrastia todellisuuteen. Björk laulaa ja koreografian on tehnyt mm. Michael Jacksonin ja Madonnan videoihin tanssinumeroita suunnitellut Vincent Paterson. Lopun oikeussalikohtaus on paitsi heijastuksia 50-luvun Amerikan kommunistivainoista myös kolkko, katsojan ennakko-odotuksilla leikkivä nauru perinteisestä oikeussalidraamasta. Raskaiden syytösten jälkeen katsoja odottaa paikalle ihmeitä tekevää, ovelaa matlockperrymasonia, mutta von Trier ei säästä katsojaa tässäkään. Dancer in the Dark on vaikuttava, loppua kohti hypnoottisesti otteessaan pitävä elokuva. Tärisevä, heiluva käsivarakuvaus tuo siihen lähes dokumentaarisen tunnelman. Elleivät realistisen kerronnan katkaisevat, upeat (tanssi)kohtaukset olisi ajatuksena lainattu mitä ilmeisemmin Dennis Potterilta, kyseessä olisi persoonallisuudessaan liki täydellinen elokuva. Dancer in the Darkin esitysajat Savonlinnan menovinkeissä. Mikkeliin elokuva saapuu ensi perjantaina.