Keskisuomalainen - Syke ??.09.2000 Teksti Marko Ahonen arvio 8/10 Von Trier on hullu mies "Dancer in the Dark" Ohjaus: Lars von Trier Pääosassa: Björk Tyylilaji: Draama. Tehän tiedätte dogma-elokuvat? Siis tämän Lars von Trierin ja hänen kavereidensa luoman tyylilajin, jossa ei saa mm. käyttää lavasteita ja keinovaloja. Dancer in the Dark ei ole dogma-leffa, mutta se näyttää sellaiselta. Eli koko leffa on kuvattu käsivaralta ja siksi kuva heiluu kaiken aikaa, kuva on useimmin epäskarppi kuin tarkka ja koko homma näyttää kotivideolta. Tätä ei pitäisi elokuvakriitikon tunnustaa, mutta minä en tajua koko dogma-hommelia. Muuttuuko elokuva jotenkin paremmaksi sillä, että se on teknisesti huonompi? Kun olin katsonut Dancer in the Darkia vartin, päätin, että lähetän von Trierille Tanskaan omilla rahoillani kameranjalustan ja ohjekirjan, jossa neuvotaan, mistä napista pitää painaa, jotta kuva tarkentuisi. Olin siksi aika yllättänyt, kun elokuvan lopussa huomasin olevani hyvin vaikuttunut. Dancer in the Dark oli kaikesta huolimatta mennyt pinnan alle. Islannin poppeikko Björk esittää Selmaa, Tsekkoslovakiasta Yhdysvaltain syrjämaille muuttanutta yhden pojan äitiä, joka on tulossa kovaa vauhtia perinnöllisen sairauksen vuoksi sokeaksi. Hän tietää, että myös pojalla on sama kohtalo, ellei häntä leikata ajoissa. Siksi Selma on tehnyt kovasti töitä ja säästänyt niin paljon rahaa, että leikkaus on hyvin pian mahdollinen. En nyt kerro yksityiskohtia, mutta pian elokuva ottaa aivan uuden suunnan. Kyse on ensin rahasta ja sitten paljon suuremmista asioista. Jos oikein kovasti tulkitaan, kyse on myös politiikasta ja ihmishengen hinnasta. Dancer in the Dark on musikaali, vaikka se ei ole läheskään läpisävelletty. Ensimmäistä biisiä saadaan odottaa kauan. Björk ei ole ollut musiikillisesti yhtä kovassa kunnossa aikoihin. Biisit myös sopivat itse tarinaan täydellisesti. Lars von Trier on innostunut teknisiin kikkailuihin. Elokuva on kuvattu ilmeisesti kokonaan digitaalivideolle, mikä näkyy karheassa jäljessä. Joitakin kohtauksia on kuvattu jopa sadalla videokameralla samanaikaisesti. Lienenkö sitten hölmö, kun en huomannut noiden pätkien erottuvan muusta kamasta lainkaan. Näyttelijöiden hyvyydestä tai huonoudesta ei voi tällä kertaa puhua. Von Trierin tyylillä kaikki näyttävät siltä kuin he eivät näyttelisi lainkaan. Puolet minusta huutaa, että Dancer in the Dark on tekotaiteellista paskaa. Toinen puoli epäilee, että kyse on melkein mestariteoksesta. Se, että elokuva jätti minuun syvät jäljet, on kuitenkin fakta.