Helsingin Sanomat 04.12.2000 teksti Kati Sinisalo "Dancer in the Dark valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi" Rajoja rikkova Lars von Trier jakaa elokuvantekijöiden mielipiteet PARIISI. Euroopan paras elokuva vuonna 2000 on Lars von Trierin onnettomasti loppuva musikaali Dancer in the Dark. Näin ilmoitti Euroopan elokuva-akatemia lauantai-iltana Pariisissa. Elokuva voitti myös yleisöäänestyksen. Sen pääosan esittäjä, laulaja Björk sai vastaavat naisnäyttelijän palkinnot. Juhlatunnelmaa latisti se, että matkustuskammoinen Trier ja muuten vain matkustushaluton Björk eivät olleet paikalla. Eiffel-tornin juurella Chaillot-teatterissa pidetyn palkintoseremonian tähtinä loistivat sen sijaan pääministeri Lionel Jospin, näyttelijät Jean Reno ja Richard Harris sekä viime vuoden voittaja, ohjaaja Pedro Almodóvar. Tuhatjäseniseksi paisunut Euroopan elokuva-akatemia jakoi palkinnot, entiseltä nimeltään Felixit, nyt 13. kerran. Trierin voitto oli hienoinen yllätys, sillä keskivertomaku korostuu suuressa joukossa. Uutta tekniikkaa käyttävä, rajoja rikkova Trier sen sijaan jakaa mielipiteet. Ranskaan meni kaksi palkintoa, täysin ansaitusti. Parhaaksi miesnäyttelijäksi valittiin Sergi Lopez kylmäävästä psykopaatin muotokuvasta Dominik Mollin elokuvassa Harry, un ami qui vous veut du bien (Harry, hyväntahtoinen ystävä). Käsikirjoittajat Agnès Jaoui ja Jean-Pierre Bacri palkittiin hurmaavasta, surumielisestä komediasta Le goût des autres (Makuja on moneksi). Kumpikin näyttelee elokuvassa, ja Jaoui on myös ohjannut sen. Kolmeenkymmeneen maahan - ensi kertaa myös Suomeen - televisioidun gaalan eniten toisteltu sana oli "monimuotoisuus". Sitä juhlittiin, ja se näkyi ja kuului. Suomalaisten osaksi jäi joutuminen tilaisuuden juontajien Rupert Everettin ja Antoine de Caunesin kielivitsien kohteeksi. Saman päivän aamuna pidettiin Fellinin elokuvasta nimensä saanut symposium E la nave va, "ja laiva jatkaa kulkuaan". Joukko elokuvantekijöitä kerääntyi Odon-teatterin lavalle pohtimaan Wim Wendersin johdolla, miten eurooppalaiseen elokuvaan saataisiin uutta energiaa. Keskustelu käynnistyi kunnolla vasta kun alettiin puhua Lars von Trieristä. Elokuva-akatemian johtaja Wim Wenders puhui itse uudesta teknologiasta. "Teknologia tekee vain sen mitä siltä pyytää", Wenders sanoi. "Tällä hetkellä olemme kuitenkin teknologian leluja, se käyttää meitä." Wenders varoitti, että elokuvan tulevaisuus ei löydy menneisyydestä, ja viittasi suopeasti Lars von Trieriin: "Toivottavasti emme jää tanssijoiksi pimeässä. Tulevaisuus on niiden käsissä, jotka oppivat käyttämään uutta teknologiaa elokuvan hyväksi." "En usko uuteen teknologiaan, katsokaa nyt mitä Floridassa tapahtui", täräytti näyttelijä-ohjaaja Liv Ullmann heti perään. Muisteltuaan nuoruutensa ihania elokuvia hän haukkui kauhuelokuvat, nopeat leikkaukset, katsojalukuihin tuijottamisen, englannin kielen ylivallan ja älyn korostamisen kokemisen kustannuksella. "Nuoret muuttuvat sohvaperunoiksi, eikä kukaan kohta muista, että elokuva oli joskus taidemuoto." Kauhuohjaajan tytärtä Asia Argentoa Ullmanin puheet ärsyttivät: "Näin kauhuelokuvia jo viisivuotiaana, olenko siis pilalla?" Argento ilmoitti myös, ettei Italian nykytodellisuus kiinnosta häntä, siksi hän ei tee siitä elokuvia. "Rakastan genrejä, haluan kertoa tarinoita. Jos minulla olisi sanoma, veisin sen lennättimeen." Maria de Medeiros Portugalista vertasi elokuvantekijän tehtävää Euroopassa narrin rooliin Shakespearen näytelmissä: ei pidä lohduttaa vaan hämmentää. Venäläisohjaaja Pavel Lungin (ranskalaisittain Lounguine) vertasi uutta elokuvateknologiaa pölynimurin tuloon ja huomautti, että Itä-Euroopassa siihen ei edes ole varaa. Gabriele Muccino oli symposiumin suurin optimisti: tarvitsee vain muistella Italian 80-lukua huomatakseen, miten hyviä elokuvia nyt tehdään. Tom Tykwer Saksasta puhui keskustelun ja väittelyn tärkeydestä: "Jos pääsee mukaan hyvään dialogiin, myös kirjoittaa hyvää dialogia." Seminaarin seniori Dusan Makavejev Serbiasta esitteli Meksikosta ostamaansa "unipyydystä" - elokuva toimii samoin: suodattaa hyvän ja pahan elämästä käsitettäviksi tarinoiksi - ja kehui sekä uutta teknologiaa että Lars von Trieriä: "Hän tekee kaiken väärin, silti pidän hänen elokuvistaan." Ranskalainen Dominik Moll huomautti, että menneisyys ja nostalgia ovat eri asioita. "Hitchcockin elokuvissa on modernimpia juttuja kuin Trierillä", Moll sanoi ja keräsi aplodit. - Aina kun Trieriä arvosteltiin, yleisö innostui taputtamaan. Moll kritisoi myös symposiumin synnyttämää ajatusta eurooppalaisesta elokuvasta laivana, jonka kapteeni on Wim Wenders: "Pitäisi ajatella useita erilaisia laivoja ja veneitä, jotka eivät välttämättä mene samaan suuntaan." Seminaarin päätteeksi Ullman innostui vielä erikseen haukkumaan Trieriä: miksi kamera heiluu, miksi meille ei näytetä sitä, mitä me haluamme nähdä? Erilaiset käsitykset elokuvan tulevaisuudesta kiteytyivät suhtautumisessa Dancer in the Darkiin. Ullmannin mielestä se olisi ollut paljon parempi elokuva, jos se olisi tehty perinteisellä tekniikalla. Wendersin mielestä sitä ei olisi voitu lainkaan tehdä ilman uutta teknologiaa. TIETOKULMA Euroopan elokuvapalkinnot 2000 Paras elokuva: Dancer in the Dark, ohjaus Lars von Trier. Paras naisnäyttelijä: Björk (Dancer in the Dark). Paras miesnäyttelijä: Sergi Lopez (Harry, un ami qui vous veut du bien). Paras käsikirjoitus: Agnès Jaoui ja Jean-Pierre Bacri (Le goût des autres). Paras kuvaus: Vittorio Storaro (Goya). Paras elokuva Euroopan ulkopuolelta: In the Mood for Love, ohjaus Wong Kar-wai. Palkinto elämäntyöstä: Richard Harris. Palkinto saavutuksista Euroopan ulkopuolella: Jean Reno. Fassbinder-palkinto uudelle kyvylle: Ressources humaines, ohjaus Laurent Cantet. Prix Arte dokumenttielokuvalle: Les glaneurs et la glaneuse, ohjaus Agnès Varda. Kriitikoiden FIPRESCI-palkinto: Mayis sikintisi, ohjaus Nuri Bilge Ceylan. Paras lyhytelokuva: A mi gólyánk, ohjaus Livia Gyarmathy. Yleisöpalkinnot: Lars von Trier (ohjaus), Björk (naisnäyttelijä), Ingvar E. Sigurdsson (miesnäyttelijä elokuvassa Englar alheimsins). Kuvatekstit: Dancer in the Dark -elokuva sai parhaan eurooppalaisen elokuvan palkinnon, Björk palkittiin parhaana naisnäyttelijänä samasta elokuvasta. Jean Reno