Circus Webzine - Koetut  nro 05/1997

Teksti Jussi Karmala

arvio 2/5


Björk
"Homogenic"
(Polygram)


Kulunut vuosi on ollut Björkille raskas: rakkauselämän riepottelu 
mediassa ja fanin lähettämä epäonnistunut kirjepommi ovat varmasti 
pakottaneet islantilaisneidin syväluotaamaan elämäänsä. Homogenicin voi 
nähdä eräänlaisena kriisityön tuotteena sillä se on Björkin itsensä 
tuottama ja raaempi kuin neidin aiemmat levyt.

Homogenic ei herätä välitöntä riemua Debutin ja Postin tapaan mutta 
hiljalleen avautuessaan se vangitsee miltei yhtä tehokkaasti kuin 
edeltäjänsä. Soundimaailma on nyt paljon pelkistetympi. Jousiosuudet 
nousevat hallitsevaan asemaan useilla raidoilla mutta silti Björkin 
omintakeinen tyyli on aina yhtä vaikuttavaa. Homogenic on selvästi 
yhtenäisin Björkin tähänastisista levyistä ja siitähän levyn nimikin 
juontaa juurensa. Björkistä puhuessaan ei voi käyttää sanaa tasapaksu 
mutta silti erityisesti levyn loppupuolen biisit eivät aivan lunasta 
niitä odotuksia joita upeat avausraidat Hunter ja Joga lupaavat... 
Alkavasta japsimuotisuuntauksesta kielii Homogenicin kansi joka kuvaa 
Björkin geishana kimonoineen ja vinoine silmineen.